Etelä-Savon alueella on aloitettu vuonna 2006 luonnonhoitohanke, jonka tarkoituksena on edistää petolintujen pesäpaikkojen säilymistä talousmetsissä. Monet petolinnut pesivät samoilla paikoilla vuosia, jopa vuosikymmeniä. Tavoitteena on yhteistyössä maanomistajien kanssa löytää metsien käsittelyyn sellaiset toimintamallit, että petolinnuille saadaan säilymään sopivia pesäpaikkoja.
Metsätalous, ennen kaikkea uudistushakkuut ovat petolintujen suurimpia uhkia. Metsänomistajat ja metsäalan toimijat eivät välttämättä tiedä metsissä olevista pesistä, joten pesäpuita hakataan tai pesien lähellä epäsuotuisaan aikaan tehtävät työt häiritsevät pesintää.
Yhteistyössä metsänomistajien kanssa
Metsäkeskus tiedottaa metsänomistajille tiedossa olevat pesäpaikat. Tarkoituksena on yhdessä metsänomistajan kanssa miettiä tapauskohtaisesti ne metsänhoidolliset ratkaisut, joiden avulla pesäreviiri säilyisi linnulle asumiskelpoisena. Osallistuminen hankkeeseen on maanomistajalle vapaaehtoista, ja maksutonta. Neuvottelukäynnin perusteella metsänomistajalle tehdään kirjallinen ehdotus, miten pesäpaikka voidaan säilyttää pesimiskelpoisena.
Pesien säilymistä voidaan edistää mm. muuttamalla pesän ja sen lähikuvioiden kuvioiden käsittelyjärjestystä tai rajaamalla kuviota uudella tavalla. Pesintäaikaista häirintää voidaan vähentää töiden ajoituksella. Tarvittaessa pesäreviiri voidaan säilyttää tekemällä tekopesä läheiselle kuviolle, jolle ei ole lähitulevaisuudessa ole tulossa hakkuita.
Hankkeessa on mukana lajit, jotka ovat eniten sidoksissa metsätalouden toimenpiteisiin; hiirihaukka, mehiläishaukka, kanahaukka, sääksi, viirupöllö, lapinpöllö ja huuhkaja.




