Hankkeen tausta

Imatran sosiaalidemokraattisen valtuustoryhmän esittämän aloitteen perusteella kaupunki rahoittaa toimia, joilla Suurisuonojan valumavesien mukanaan tuomien humus- ja kiintoainesten pääsy Immalanjärveen estetään. Hankkeessa mukana rahoittajana ja toteuttajana on myös Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY).

Suurisuon ojan valuma-alue on noin 1500 hehtaaria, josta peltomaata on 175 hehtaaria ja metsämaata 1325 hehtaaria. Suurisuon oja laskee Immalanjärven Laitilanlahteen ja Immalanjärvi laskee Unterniskanjoen kautta Vuokseen ja siitä edelleen Laatokkaan. Immalanjärvi on perustyypiltään karu ja kirkasvetinen. Patotien eristämä Laitilanlahden pohjukka, johon Suurisuonoja laskee, poikkeaa täysin muusta järvialueesta.

Immalanjärven vedenlaatua on tarkkailtu säännöllisesti neljä kertaa vuodessa vuodesta 1973 lähtien. Vuonna 2009 näytepisteitä oli neljä: kolme järven pohjois-keskiosissa ja yksi Laitilan lahden pohjukassa patotien kaakkoispuolella. Laitilanlahden pohjukan vedenlaatu oli vuonna 2009 lievästi sameaa, kiintoaine- ja humuspitoista sekä rehevää. Veden laatu oli selvästi muuta järveä huonompi. (Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy, 2009)

Laitilanlahden pohjukan vedenlaadulle on ollut ominaista voimakas, ilmeisesti pääasiassa valuntatilanteesta (sateet ja lumensulamisvedet) johtuva vuosien välinen vaihtelu. Fosfori- ja typpipitoisuudet ovat olleet rehevälle järvialueelle ominaisia. 1990-luvun alkupuolella vesi oli vain lievästi sameaa, viime vuosina sameusarvo on noussut. Veden väri luku sekä humus- ja typpipitoisuudet ovat viime vuosina vaihdelleet paljon, mutta lievästi nousseet. 

Hankkeen toteutus

Metsäkeskus Kaakkois-Suomen alueella laati metsätalouden vesiensuojelun yleissuunnitelman ja neuvotteli maanomistajien kanssa suunniteltujen vesiensuojelukohteiden toteutuksesta. Yleissuunnitelma valmistui syksyllä 2011 ja esiteltiin maanomistajille. Hankkeen ensimmäiseen toteutusvaiheeseen lähti mukaan kolme maanomistajaa, joiden maille Kaakkois-Suomen ELY-keskus toteuttaa vesiensuojelukohteita. Kohteiden rakentamisesta ei aiheudu maanomistajalle kuluja vaan Imatran kaupunki ja ELY-keskus kustantavat toteutuksen. Vesiensuojelukohteiden rakennus aloitetaan helmi-maaliskuussa 2012.

Hanke jatkuu edelleen uusien kohteiden etsinnällä, sillä nykyiset kohteet kattavat vain pienen osan valuma-alueen vesiensuojelutarpeesta. Myös ProAgria Etelä-Karjala on tekemässä 2012 maatalouden kosteikkojen yleissuunnitelmaa alueelle.

Kysy lisätietoja ja tarjoa kohteita vesiensuojeluun!