Hankkeen tausta

Lähteet ovat muiden pienvesien ohella tärkeä osa metsäluontoa. Lähteet lähiympäristöineen ovat tärkeitä metsien monimuotoisuudelle, sillä ne ylläpitävät huomattavan monipuolista lajistoa. Lähteet kuuluvat suomalaiseen metsämaisemaan ja ovat osa maaseudun kulttuuriperintöä. Luonnontilaiset lähteet ovat nykyisin harvinaisia. Vuonna 2008 valmistuneessa Suomen luontotyyppien uhanalaisarvioinnissa lähteiköt arvioitiin Etelä-Suomessa erittäin uhanalaisiksi suurien ja pitkäaikaisten maankäyttöpaineiden vuoksi.

Olennaisinta lähteille on pohjaveden oikea korkeus. Lähdeympäristössä esiintyvään lajistoon vaikuttaa myös mm. ympäröivän puuston varjostus. Lähteen kunnostuksen tavoitteena on ensisijaisesti palauttaa lähteen luonnollinen vesitalous. Suunnittelulla ja kunnostustoimenpiteillä pyritään lisäksi estämään pintavesien sekoittuminen lähteen veteen sekä ylläpitämään varjoisia olosuhteita. Oikeilla toimenpiteillä pystytään lisäämään lähdeympäristöille tyypillistä pienipiirteistä ja vaihtelevaa kasvilajistoa. Vesitalouden ennallistaminen parantaa myös lähteissä esiintyvien pohjaeläinten, vesihyönteisten, kovakuoriaisten ja koskikorentojen elinmahdollisuuksia.

Suurin osa lähteistä ennallistuu parhaiten itsestään; ojat sammaloituvat ja kasvillisuus elpyy ajan myötä, kunhan niitä ei enää perata. Useissa tapauksissa lähteiden palautumista voidaan edistää lähelle luonnontilaa melko vähäisilläkin ihmisvoimin tehtävillä kunnostustoimenpiteillä. Lähteiden konkreettinen hoito vaatii kuitenkin metsänomistajien neuvontaa ja toimenpiteiden tarkkaa suunnittelua.

Hankkeen toteutus

Hanke aloitettiin vuonna 2006 tiedottamalla asiasta lehtijutuilla. Hankkeen aikana neuvontaa ja tarkastuksia on tehty jo pitkälti yli sadan lähteen osalta. Näistä kunnostustoimenpiteisiin on edetty kymmenellä kohteella. Metsänomistajilla on yhä mahdollisuus tarjota metsäluonnossa sijaitsevaa lähdettään kunnostettavaksi.