Hakkuut- ja puuvarojen käyttö

Hakkuut puutavaralajeittain

Metsäohjelmien hakkuutavoitteet ovat perustuneet pääosin valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) yhteydessä esitettyihin hakkuutarpeisiin ja -mahdollisuuksiin. Hakkuutarpeet voidaan asettaa myös jalostuksen kysynnän mukaan, mutta metsätalouden pitkäjänteisen luonteen vuoksi on kuitenkin päädytty asettamaan hakkuutavoitteet mahdollisuuksien perusteella.

Eri puutavaralajien hakkuutavoitteet ovat toteutuneet edellisellä metsäohjelmakaudella itäisissä maakunnissa hakkuumahdollisuuksiin suhteutettuna samansuuruisena. Tämä on luontevaa, sillä metsäyhtiöiden puunhankinta-alue on laaja. Puutavaralajien välillä tavoitteiden toteutustaso vaihtelee kysynnästä johtuen enemmän. Metsäteollisuuden vaikeudet ja sen myötä puunkäytön alenemiset näkyvät selvästi toteutuneissa hakkuissa.

Itä-Suomen neljän maakunnan osuus koko maan hakkuista on 35 %. Tukkipuun hakkuista osuus on 38 % ja kuitupuun hakkuista 34 %. Kaakkois-Suomen hakkuusuunnitteesta toteutunut määrä on edellisellä viisivuotiskaudella ollut 81%.Lähinnä suunnitteen tasoa on ollut kuusitukki, 85 %. Eniten hakkuusäästöä on tullut koivutukin osalta, jossa hakkuiden määrä on ollut 50 % suunnitteesta.

Hakkuut hakkuutavoittain

Toteutuneet hakkuupinta-alat kasvatus- ja uudistushakkuissa poikkeavat eri maakuntien välillä hieman kuutiotavoitteita enemmän. Eroa selittävät laskentamallien mahdollisesti erilainen soveltaminen kuutiotavoitteita asetettaessa.

Kasvatushakkuita on tehty Kaakkois-Suomessa edellisellä ohjelmakaudella 2006 - 2010 hieman AMO-tavoitetta enemmän, keskimäärin 28000 ha vuodessa. Uudistushakkuita on vastaavasti tehty keskimäärin noin 9 500 hehtaaria vuodessa, mikä on noin 1 % metsäpinta-alasta. Metsien kehityksen kannalta tärkeitä ensiharvennuksia on Kaakkois-Suomessa tehty edellisellä
ohjelmakaudella 91% tavoitteesta.