Kaakkois-Suomi on edelleen maan merkittävin metsäteollisuuden keskittymä. Alan rakennemuutos on jatkunut alueella voimakkaana, mutta siitä huolimatta metsäsektori on alueen talouden perusta.

Alueellinen metsäohjelma antaa suuntaviivat alueen metsien käytölle, hoidolle ja suojelulle. Ohjelman tavoitteena on lisätä puun käyttöön ja metsiin perustuvaa liiketoimintaa, metsätalouden kannattavuutta sekä ympäristöhyötyjä suurimman kestävän metsien käytön mahdollisuuksien mukaisesti.

Hakkuissa ja metsähakkeen käytössä hyvä vuosi

Vuonna 2010 hakkuumäärät nousivat teollisuuden raakapuun kysynnän ja puukaupan elpyessä vuoden 2009 taantumasta. Elokuu 2010 muistetaan myrskytuhoista, jotka kaatoivat Kaakkois-Suomessa Parikkalan, Rautjärven ja Ruokolahden alueilla noin 1,5 miljoonan m³ verran metsää noin 9 500 hehtaarin alueella.

Ainespuun hakkuukertymä oli vuonna 2010 3,94 milj.m³, mikä on 25 % enemmän kuin vuonna 2009 ja 12 % pienempi kuin ennätysvuonna 2007. Vuonna 2010 kasvatushakkuita tehtiin Kaakkois-Suomessa noin 30 000 hehtaarilla ja uudistushakkuita noin 11 500 hehtaarilla. Sekä kasvatushakkuu- että uudistushakkuumäärät olivat ohjelmakauden keskiarvojen yläpuolella. Kaakkois-Suomessa bruttokantorahatulot olivat vuonna 2010 noin 140 miljoonaa euroa, joka vastaa hyvin viime vuosien keskimääräistä kantorahatuloa.

Metsähakkeen käyttö energiantuotantoon on lisääntynyt edelleen. Vuonna 2010 metsähakkeen käyttö nousi lähes 560 000 kuutiometriin vuoden 2009 450 000 kuutiometristä. Verrattuna vuoteen 2007 metsähakkeen käyttö on yli kaksinkertaistunut

Metsänhoito- ja metsänparannustöissä jäätiin tavoitteista

Metsänviljelyä ja taimikon sekä nuoren metsän hoitoa tehtiin vähemmän kuin edellisinä vuosina ja tavoitteista jäätiin erityisesti metsänviljelyssä. Metsäohjelman kunnostusojitustavoitteeseen pääseminen edellyttää erityistoimenpiteitä ja uudenlaisten toimintamallien kokeilua suokohteiden kunnostuksessa. Metsien terveyslannoituksessa jäätiin kauas tavoitteesta. Kasvatuslannoituksien määrä nousi vuonna 2010 selvästi vuoteen 2009, mutta myös tässä työlajissa ei saavutettu tavoitetta. Juurikäävän torjunta väheni puoleen edellisvuodesta. Merkittävin syy tähän oli myrskytuhohakkuut, joissa torjunta-ainekäsittelyä ei voitu tehdä.

Metsänomistajille ja nuorille tapahtumia

Metsänomistajien neuvonnan ja koulutuksen tavoite on aktivoida metsänomistajia hoitamaan ja käyttämään metsäomaisuuttaan. Metsänomistajatilaisuuksia järjestetään usein yhteistyössä muiden metsäalan toimijoiden kanssa. Vuonna 2010 tilaisuuksiin osallistui lähes 9 000 metsänomistajaa. Kouluyhteistyössä vuotuinen tapahtuma on Metsäyhdistyksen ja Metsäkeskuksen järjestämä Metsävisa, johon osallistui 1 720 oppilasta.

Vapaaehtoisella suojelulla ja luonnonhoidolla turvataan metsien luontoarvoja

Vuoden 2010 aikana vapaaehtoisia suojelusopimuksia tehtiin lähes 500 hehtaarille, mikä oli selvästi enemmän kuin edellisinä vuosina. Suojelualueita on syntynyt valtion maanostoina, määräaikaisina rauhoituspäätöksinä, pysyvän suojelun yksityisinä luonnonsuojelualueina ja ympäristötukisopimuksina. Kestävän metsätalouden rahoituslain (Kemera) mukaisina luonnonhoitohankkeina Kaakkois-Suomessa on tehty lähteiden kunnostuksia, lehtojen ja paahde-elinympäristöjen hoitoa sekä vesiensuojeluun liittyviä hankkeita.