Kasvatushakkuut ja metsähake vuoden 2010 ilonaiheita

Vuosi 2010 oli huomattavasti pirteämpi vuosi metsäteollisuudessa ja metsätaloudessa kuin edellinen vuosi. Maailmantalouden elpyminen kasvatti metsäteollisuustuotteiden kysyntää. Kehitys näkyi kasvatushakkuupinta-alan kasvuna vuoden 2009 noin 25 tuhannesta hehtaarista vuoden 2010 noin 47 tuhanteen hehtaariin (+90 %). Teollisuuden ostojen painottuminen kasvatushakkuisiin näkyi myös kuitupuun kysynnässä. Esimerkiksi mäntykuitupuun käyttö nousi lähes 350 000 kuutiometriä vuodesta 2009 (+32 %). Uimaharjun sellutehtaan siirtyminen käyttämään enemmän mäntykuitua näkyy selvästi.

Vaikka havutukin käyttö kasvoi vuodesta 2009 noin 16 %, jäivät havutukin hakkuut likimain puoleen alueellisessa metsäohjelmassa olevista tavoitteista. Tukkipuun kysynnän kasvu parantaisi metsätalouden kannattavuutta. Vuoden 2010 nettotulos metsähehtaaria kohti oli 90 euroa, kun pitkän aikavälin tavoite tulisi olla reilusti yli 100 euroa per hehtaari.

Pohjois-Karjala on edelläkävijä metsäenergian käytössä. Metsähakkeen käyttö ylitti ensimmäisen kerran puolen miljoonan kiintokuutiometrin rajan vuonna 2010 ja oli noin 20 % suurempi kuin edellisenä vuonna. Kestävän metsätalouden rahoituslain (Kemera) mukaisilla valtion tuilla on suuri merkitys metsähakkeen korjuun ja käytön kannattavuudelle. Jokavuotinen ongelma on Kemera -varojen riittävyys. Energiapuun korjuutuki ja haketustuki eivät riitä ja suuri määrä myös metsän hoidon kannalta tärkeitä energiapuukohteita jää hyödyntämättä.

Metsänhoidossa on parannettavaa

Vapaaehtoisuuteen perustuva Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma (Metso) on lisännyt metsänomistajien kiinnostusta arvokkaiden luontokohteiden pysyvään tai määräaikaiseen suojeluun. Metsäkeskuksen kanssa solmittiin määräaikaisia ympäristötukisopimuksia 246 hehtaarille vuonna 2010, mikä on noin 15 % enemmän kuin vuonna 2009. Kuten metsäenergiankin kohdalla, myös ympäristötukeen suunnatut Kemera-varat ovat olleet täysin riittämättömät tarpeeseen verrattuna.

Metsänhoidossa suurimmat haasteet ovat uudistusalojen viljely ajoissa sekä taimikon ja nuoren metsän hoito, joissa kaikissa jäätiin selvästi tavoitteista. Uudistamistulos ja metsien kasvu riippuvat ratkaisevasti ensimmäisen 10 vuoden hoitotoimenpiteiden onnitumisesta. Heti uudistushakkuun jälkeen tehty viljely ja taimikoista huolehtiminen parantavat metsätalouden kannattavuutta ja nostavat metsätilan arvoa.

Ajantasainen metsäsuunnitelma on metsien käytön perusta

Metsäsuunnitelma on ohjekirja metsien kestävälle hoidolle ja käytölle. Sen hinta metsänomistajalle on usein alle prosentin metsäomaisuuden arvosta.

Metsäkeskus laati metsäsuunnitelmia vuonna 2010 lähes 60 000 hehtaarille. Suuresta määrästä huolimatta Pohjois-Karjalassa on ajantasainen alle 10 vuotta vanha metsäsuunnitelma vain noin 60 % alueesta. Jatkossa metsäsuunnittelussa siirrytään käyttämään laserkeilaukseen ja ilmakuvaukseen perustuvaa puuston arviointimenetelmää, mikä antaa metsänomistajille mahdollisuuden päivittää metsäsuunnitelmat nykyistä paremmin. Suunta on hyvä, ajantasainen metsäsuunnitelma on metsien kestävän ja kannattavan käytön perusta.

Pohjois-Karjalan metsäkeskus on järjestänyt lukuisia koulutusmahdollisuuksia ja neuvontatilaisuuksia metsänomistajille. Toiveemme on, että ammattitaitoinen neuvontamme kiinnostaisi mahdollisimman monia metsänomistajia ja muita metsistä kiinnostuneita. Antoisaa on ollut olla mukana eskareiden metsäpäivän ja koulujen metsätilaisuuksien järjestämisessä. Nuorissa on tulevaisuus ja tarvitsemme lisää osaavia ja kiinnostuneita nuoria metsäalan moniin ammatteihin. Metsäkeskus on kannustanut nuoria hakeutumaan metsäalalle Työvoimaa metsäalalle -hankkeessa.